huikea uni

Tourulan tuulikaapissa tänään aamupäivällä heilui siivoojanainen imurin kanssa kun astelin sisään. “Onpas näitä”, totesin sympatiseeraavasti pöllyttäessäni kumimatolla vellovaa koivunlehtimassaa, jota nainen yritti houkutella imurin suuttimeen.
“Joo, lehtiä tulee sisään asti vaikkei tilaisikaan”, nainen nauroi takaisin.
Portaissa tajusin. Lehtiä, tilaus, ja tämä on journalistiikan opinahjo. Taas nyki sisäistä hymykuoppaa.
*
Tänään olen kävellyt pitkin kaupunkia sillä pyöränavaimeni oli Ruthin hallussa [...]

Kävelin tänään Joensuun Ystävyydenpuiston läpi. Muuten haravoidulle nurmikolle, alastomien puiden keskelle, oli joku muotoillut lehdistä korkeat suuret kirjaimet I, L ja O.
Juuri muutaman metrin aiemmin olin katsellut miestä, joka puhdisti urheilutalon parkkipaikan viertä lehdistä päältäajettavalla koneella ja ajatellut, että kaikkeen sitä ihmisen tehokkuus on yltänytkin.
Jatkoin Ystävyydenpuistosta matkaani hymy sisäisissä suupielissä. Optimismi valtaa alaa, hitaasti, nurmikonlaikku [...]

Istuin aamupäivällä hotelli Rantasipin upottavassa nahkanojatuolissa ja mietin kalliiden hotellien omituista, nuhjuisen ylellistä, pinttyneestä messingistä ja mauttomista kokolattiamatoista muodostuvaa tunnelmaa. Olin vieraassa ympäristössä, monellakin tavalla, ja pidin siitä.
Syynä oli eteläafrikkalaisen valokuvaaja Roger F. Ballenin vierailuluento. Rantasipissä viikonloppua viettää muun muassa SHIFTS-konferenssi, jonka yhteydessä tämä hypnoottisen vahvanvakava pitkähuiskea mies puhui minulle ja puolelle huoneelliselle Tampereen maisteriopiskelijoita [...]

Ikkunan takana on lokakuu.
Siinä ei sinällään ole mitään vikaa. Niin kauan kuin tämä hatara muistini jaksaa muistaa olen pitänyt syksyistä enemmän kuin kesistä ja ehdottomasti enemmän kuin keväistä. Talvi määrittyy minulle enimmäkseen joulun kautta, joten en ole varma, olenko pitänyt syksyistä enemmän kuin talvista - ehkä olen, sillä syksyllä joulua vasta odotetaan, kehrätään kokoon, koostetaan [...]